UPM Kaukaan tehtaat Lappeenrannassa muodostavat ainutlaatuisen biometsäteollisuuden integraatin, jossa valmistetaan uusiutuvasta raaka-aineesta sellua, aikakauslehtipaperia, sahatavaraa, energiaa sekä biopolttoaineita. Kaukaalla sijaitsee myös UPM:n suurin tutkimus- ja tuotekehityskeskus.
Kaikki alkoi vuonna 1873, kun Kaukas Fabrik Aktiebolag -yhtiö rakensi lankarullia valmistavan tehtaan Mäntsälän kunnan Kaukaankosken äärelle. Myöhemmin yhtiö laajentui Lappeenrannan itäpuolelle Saimaan rannalle. Koivupuusta sorvattujen lankarullien tuotanto alkoi nykyisellä Kaukaan tehdasalueella vuonna 1892. 1900-luvun aikana alueelle rakennettiin vaneritehdas, saha ja paperitehdas, ja biojalostamo aloitti toimintansa vuonna 2015. Sellua Kaukaalla on keitetty vuodesta 1897 lähtien.
”Minusta Kaukaan tarina on hieno siinäkin mielessä, miten ympyrä sulkeutuu paitsi fyysisesti tänne rullatehtaan alueelle, missä on nykyisin biojalostamo, myös raaka-aineen kiertokulun myötä. Lankarullien tuotannossa 90 prosenttia puuraaka-aineesta meni aluksi tähteeksi, kunnes myöhemmin ylijäävästä materiaalista alettiin keittää sellua. Nykyisin taas sellunkeiton tähteenä syntyvä mäntyöljy on arvokas raaka-aine uusille tuotteille”, sanoo UPM:n Lappeenrannan biojalostamon johtaja ja biopolttoaineiden tuotantojohtaja Jaakko Nousiainen.
Kaukaan tehtaita voikin hyvällä syyllä kutsua kiertotalouden edelläkävijäksi ja maailman monipuolisimmaksi metsäteollisuuden tehdasintegraatiksi. Raaka-aineesta ei mitään heitetä hukkaan: biojalostamon tuotteiden lisäksi esimerkiksi suurin osa sahanpurusta menee sellun raaka-aineeksi, lopusta purusta ja kuoresta tuotetaan lämpöä ja energiaa, sekä tuhka käytetään maanrakentamiseen ja lannoitteeksi. Tehtaiden tuotanto on mukautunut kulloisenkin kysynnän ja markkinatilanteen mukaan, ja vuosien varrella Kaukaalla on valmistettu muun muassa keinosilkkiä, väkiviinaa, veneitä, jääkiekkomailoja sekä kolesterolin imeytymistä vähentävää sitosterolia.
Jatkuvaa parantamista ja paikallista vastuuta
Vesa Volmari työskenteli UPM Kaukaan tehdasintegraatin ja sellutehtaan johtajana viisi vuotta 31.7.2023 asti ja toimii nyt vastaavassa tehtävässä UPM Kymillä. Hänen mielestään Kaukaan pitkä historia kertoo ennen kaikkea kyvystä uudistua muuttuvassa maailmassa.
”Olemme pystyneet monta kertaa vastaamaan uusiin haasteisiin ja muuttuneeseen kysyntään sekä säilyttämään asiakkaiden luottamuksen ja kilpailukykymme, mikä on kaiken toiminnan edellytys”, Volmari sanoo.
Perusedellytys pitkäjänteiselle toiminnalle on Volmarin mukaan myös huolehtiminen sellutehtaan häiriöttömästä käynnistä säännöllisillä huolloilla ja investoinneilla. Kaukaalla tehtiin esimerkiksi mittavia investointeja vuosina 2016 ja 2018 koko talteenottolinjaan sekä kuitulinjaan ja kuivauskoneisiin käyntivarmuuden ja tuotantotason parantamiseksi.
”Tehtaan käyntiä turvataan elinkaarisuunnitelman mukaisesti sekä jatkuvalla ennakkohuollolla että säännöllisillä huoltoseisokeilla ja niiden aikana tehtävillä tarkastuksilla.”
Volmarin mukaan Kaukaan integraatista tekee tehtaanjohtajan näkökulmasta ainutlaatuisen ainakin se, että neljän eri liiketoiminnan pitää toimia kokonaisuudessa saumattomasti yhteen. Toinen erikoisuus on tehtaan sijainti aivan keskellä kaupunkia herkän vesistöalueen äärellä, mikä on edellyttänyt yhteistyötä muun muassa ympäristöviranomaisten kanssa.
”Olemme suurin yksityinen työnantaja alueella eli luomme sitä kautta merkittävästi verotuloja ja hyvinvointia. Pyrimme olemaan avoin ja hyvä naapuri kaupunkilaisille, ja teemme Lappeenrannan kaupungin lisäksi aktiivista yhteistyötä esimerkiksi paikallisten oppilaitosten kanssa tulevaisuuden työvoiman turvaamiseksi.”
Vastuullisia vaihtoehtoja fossiilisille tuotteille
Puupohjaista uusiutuvaa dieseliä ja naftaa – UPM BioVernoa – valmistava Lappeenrannan biojalostamo on viimeisin kehitysaskel Kaukaan integraatissa, ja lajissaan maailman ensimmäinen. Jaakko Nousiainen on ollut alusta lähtien mukana tekemässä konseptikehitystyötä ja skaalaamassa biopolttoaineiden tuotantoa pilottivaiheesta kaupalliseen mittakaavaan. Vuonna 2017 UPM BioVernon markkinat laajentuivat kotimaasta EU-tasolle ja petrokemian tuotteisiin, kuten biomuoveihin, joita käytetään monissa eri lopputuotteissa. Jalostamon nykyinen vuotuinen tuotantokapasiteetti on noin 130 000 tonnia.
”Koko liiketoiminnan tulevaisuuden kannalta merkittävä askel on kasvun suunnittelu Hollannin Rotterdamiin. Investointipäätöstä ei ole tehty – yksityiskohtainen kaupallinen ja tekninen perussuunnittelu jatkuu”, Nousiainen sanoo.
Kaikkiaan biopolttoaineiden tuotanto on hänestä osa historiallista jatkumoa, jonka ytimessä on suomalaisten arvostus metsiä kohtaan ja vastuullinen metsänhoito sekä kyky käyttää puuraaka-ainetta vastuullisesti.
”Vastuullisuutta on viedä arvoketju mahdollisimman pitkälle ja pyrkiä jalostamaan arvokas raaka-aine viimeiseen molekyyliin asti sen sijaan että se vain poltettaisiin. Meidän nafta voi esimerkiksi päätyä biopohjaisiin Dyneema®-kuituihin, tekstiileihin ja polyymeereihin, ja vähentää siten tuotteiden hiilijalanjälkeä”, Nousiainen päättää.
Teksti: Timo Nykänen