UPM sitoutui YK:n Global Compact Business Ambition 1,5 °C -tavoitteeseen alkuvuodesta 2020. Yhtiö toteuttaa tieteelliseen tutkimukseen perustuvia toimenpiteitä, jotka tähtäävät ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteen tasolle.
”Sijoittajat, asiakkaat ja koko yhteiskunta koululaisista lähtien kiinnittävät huomiota yhtiöiden kestävän kehityksen toimiin. Meidänkin on tärkeää tehdä oma osamme. Uskon, että työntekijämme ovat ylpeitä sitoumuksestamme”, toteaa UPM:n vastuullisuusjohtaja Sami Lundgren.
UPM pyrkii lunastamaan sitoumuksensa ilmastopositiivisella metsätaloudella, kehittämällä uusia tuotteita sekä vähentämällä hiilidioksidipäästöjään. Tutustu aiheeseen tarkemmin Metsät-sivullamme.
Puu on paitsi uusiutuva, myös kierrätettävä materiaali, jonka prosessoinnissa syntyy hyödyllisiä sivutuotteita. Biopolttoaineilla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita, puupohjaisilla pakkausmateriaaleilla voidaan vähentää muovin käyttöä ja biokemikaaleilla voidaan korvata fossiilisista raaka-aineista valmistettavia kemikaaleja. Puu on usein myös ympäristön kannalta betonia parempi rakennusmateriaali.
UPM tarvitsee toimintoihinsa runsaasti energiaa. Yhtiön energiaomavaraisuus on korkea ja hankinnoissa suositaan uusiutuvia energianlähteitä. Alkuvuodesta 2020 UPM solmi merkittävän sopimuksen saksalaisen tuulivoimayhtiö wpd:n kanssa puhtaan tuulienergian toimittamisesta paperitehtaille. UPM:n tehtaat voivat käyttää hakkuutähteitä ja puun sivutuotteita polttoaineina, ja tällä hetkellä koko yhtiön käyttämistä polttoaineista 70 prosenttia on biomassapohjaisia. Lisäksi yhtiön tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta prosentilla vuosittain.
Ilmastopositiivinen metsätalous on yksi 1,5 asteen tavoitteen saavuttamisen kulmakivistä. Se on tietyssä mielessä UPM:n liiketoiminnan vähiten ymmärretty, mutta siitä huolimatta äärimmäisen tärkeä osa-alue.
Enemmän puita – suuremmat hiilinielut
UPM omistaa noin 850 000 hehtaaria metsää enimmäkseen Suomessa ja Uruguayssa, minkä lisäksi yhtiö hoitaa 1,1 miljoonaa hehtaaria yksityisten omistajien metsiä Suomessa. Mittakaavan hahmottamisen helpottamiseksi todettakoon, että metsäpinta-ala peittäisi Slovenian lähes kokonaan.
”Kuutiometreissä mitattuna olemme viimeisen 50 vuoden aikana kaksinkertaistaneet metsävaramme Suomessa. Metsämme muodostavat valtavan hiilinielun, jonka asianmukainen hoito on ensiarvoisen tärkeää”, kertoo UPM Metsän johtaja Sauli Brander.
UPM:n omistamat metsät Suomessa koostuvat luontaisista puulajeista. Niissä kasvaa enimmäkseen kuusta, mäntyä ja koivua. Viimeisen viiden vuoden aikana yhtiön Suomen metsät sitoivat vuosittain hiiltä 1,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Uruguayssa UPM:n metsät ovat eukalyptusplantaaseja. Vaikka yhtiön metsät näissä kahdessa maassa ovat tyypiltään hyvin erilaisia, hoidetaan niitä yhtä lailla tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Metsänhoidon ydinperiaate on, että hakkuut eivät ylitä kasvua.
”Vuonna 1990 perustimme Uruguayn puuviljelmämme maille, joita metsä ei ollut peittänyt sitten 1500-luvun. Tänä päivänä puuviljelmämme ovat sitoneet jo 40 miljoonaa tonnia hiiltä, ja hiilivarasto jatkaa kasvuaan”, kertoo UPM Metsän sidosryhmäsuhdejohtaja Sami Oksa.
Määrätietoista metsätaloutta
UPM:n toiminta ei aiheuta metsäkatoa, sillä metsät kasvatetaan aina takaisin puunkorjuun jälkeen. Metsät voidaan uudistaa luontaisesti tai uudistaminen voidaan tehdä kylvämällä siemeniä tai istuttamalla taimia. UPM:n kolme taimitarhaa tuottavat vuosittain 50 miljoonaa taimea. Vahvat, terveet taimet voivat kasvaa jopa kaksi kertaa nopeammin kuin tavanomaisesti siemenestä kasvavat puut. Mitä nopeammin puut kasvavat, sitä nopeammin ne sitovat hiilidioksidia.
Metsiä ei kuitenkaan jätetä kasvamaan oman onnensa nojaan. Suomessa metsänkasvatukseen kuuluu metsien harventaminen. Osa metsäalueen puista korjataan pois, jolloin jäljelle jäävät parhaat puut saavat enemmän valoa ja muita kasvuresursseja. Näin varmistetaan puiden terveempi ja nopeampi kasvu.
Oikeaoppisesti harvennetut metsät sitovat enemmän hiiltä kuin hoitamattomat metsät, joiden hyvinvointi voi heikentyä metsätuhojen seurauksena. Tämä havaittiin kanadalaisessa tutkimuksessa, jonka tulokset osoittivat, että puuntuotantoa varten hoidetut metsät toimivat hiilinieluina, kun taas metsäpalojen ja hyönteisten vahingoittamat metsät itse asiassa tuottivat hiilidioksidipäästöjä.
Kestävä metsätalous osana uutta biotaloutta
Brander kertoo, että kaikki UPM:n metsät kuuluvat joko PEFC™- tai FSC®-sertifioinnin (FSC®-C109750) tai niiden molempien piiriin.
”Sertifiointi on vapaaehtoinen osoitus siitä, että vaadimme toiminnaltamme enemmän kuin lain mukaan olisi tarve. Toimimme sertifikaattien mukaisesti, jotta loppukäyttäjät voivat luottaa siihen, että harjoittamamme metsätalous on kestävää”, Brander sanoo.
Metsät ovat valtamerien jälkeen toiseksi suurin hiilinielu. Kun niitä hoidetaan asianmukaisesti, ne ovat ratkaisevassa asemassa kamppailussa ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta vastaan.
”Kestävä metsätalous on ilmastopositiivinen ponnistus. UPM on osa uutta metsäteollisuutta ja samalla uutta biotaloutta. Autamme korvaamaan fossiilipohjaisia tuotteita puusta valmistettavilla, uusiutuvilla ja kierrätettävillä vaihtoehdoilla. Uskon, että meillä on käsissämme menestystarina, ja mielestäni jokainen UPM:n työntekijä voi olla ylpeä ilmastopositiivisesta metsätaloudestamme”, Brander iloitsee.
David J. Cord